Siilo

Olin saanut tehtäväkseni puhdistaa teräksisen siilon, jota oli kaukaisessa majatalossa käytetty mitä ilmeisimmin maidon säilytykseen.

Harmaa maalaistalo oli autio lukuun ottamatta talon nuorta isäntää, tai ainakin oletin hänen olevan isäntä. Siilo oli kohtuullisen iso eli suurin piirtein jotain kolmen metrin korkuinen, ja se sijaitsi talon yhteydessä olevassa kaakeloidussa tuotantotilassa.

Olin saanut todellisen pikakoulutuksen siilojen puhdistamiseen, sillä ainoa neuvo, jonka olin saanut, oli se, että puhdistamiseen tulee käyttää tavallista astianpesuainetta (no shit, Sherlock).

Täytin siilon vedellä ja lisäsin joukkoon astianpesuainetta, ja siilo lähtikin kohtuullisen puhtaaksi, ainoastaan siilon pohjalla oli kärpänen, joka ei lähtenyt millään pois tai irti, vaikka kuinka ponnistelin. Jostain syystä otin sellaisen juomapullon, jota kuntoilijat käyttävät urheillessaan ja kauhaisin sen täyteen siilon pesunestettä. Siemaisin sen suuhuni ja purskuttelin: maistui astianpesuaineelta (no shit, Sherlock). Sylkäisin sen lattialle ja sanoin isännälle, että menen huuhtomaan suuni. Toisessa valkoiseksi kaakeloidussa huoneessa oli vesihana, ja huuhdoin suuni siitä tulevalla vedellä. Samassa huomioni kiinnittyi siihen, että kaakelilattialla pörräsi uskomattoman paljon kärpäsiä. Huomautin isännälle, että tuotantotilan hygienia-asiat vaatisivat vähän korjausta.

Palasin taas siilon puhdistamiseen. Vaikka siilon sisäpinta näytti puhtaalta ja kiiltävältä, niin sama kärpänen etsiytyi yhä siilon ilmeisesti sinne jääneen hajun houkuttelemana. Ei muuta kuin uudelleen hommiin. Tätä jatkui iltaan asti, jolloin isäntä sanoi, että älä turhaan lähde tuonne yön selkään. Yläkerrassa on huone, jossa voit yöpyä. Hyvä idea, ajattelin.

Olin nukkunut jonkin aikaa huoneen runkopatjalla vaatteet päälläni, kun heräsin tunteeseen, että huoneessa, tai pikemminkin sängyssä oli joku toinen. Säpsähdin hereille ja tämä ”toinen” eli talon isäntä putosi lattialle ja samassa kun hän oli kampeamassa itseään takaisin sänkyyni, huoneen valot syttyivät.

Ovella ovenkarmiin nojaten kädet puuhkassa tuijotti paheksuvasi sellainen tummakulmainen italialaisen matamin näköinen nainen (mammakin on luonnon tuote)